Risteilyä vaikuttavassa seurassa

PIIKKISIKA on pitänyt pitkän hiljaisuuden blogirintamalla johtuen niinkin arkisesta syystä kuin työ. Olen ollut viimeiset kuukaudet niin kiinni töissä, ettei aikaa ole enää riittänyt blogille, mutta nyt olen palannut sorvin ääreen ja yritänkin tästä lähin päästä aktiivisemmin päivittelemään kuulumisia. Jotenka tuumasta toimeen.

Toukokuun alussa sain kutsun osallistua Silja Linen somevaikuttajaristeilylle Turusta Tukholmaan. Laivana oli äskettäin telakalta M/S Baltic Princess, joka viime maaliskuussa täytti 10 vuotta.

Olen ehtinyt olla lukemattomia kertoja jos jonkilaisilla risteilyillälla, mutta somevaikuttajaristeily oli ensimmäinen laatuaan minulle. Innostuneena lähdin matkaan, kun bussikuljetuksemme lähti Kiasman edestä kohti Turkua.

Ajomatka kului rattoisasti nukkuessa. Ei ole montaa bussimatkaa, joilla en olisi nukahtanut.

212,10 metrin pituinen M/S Baltic Princes valmistui Aker Finnyardsin Helsingin telakalla maaliskuussa 2008. Äskettäin laiva kävi läpi mittavan määraaikaishuollon ja samalla aluksen sisätiloja rakennettiin uusiksi. (Kuva Tallink Silja)

TURUN TERMINAALISSA oli otettu käyttöön tehostetumpi laukkujen tarkastus, jotta ei omia alkoholijuomia kulkeutuisi laivalle. Kuten arvata saattaa, olin yksi niistä onnekkaista joiden laukku pengottiin läpikotaisin.

Itse tarkastus ei haitannut minua, mutta henkilökunnan asenne kylläkin. Tarkastukseen päässeitä matkustajia kohdeltiin tylysti kuin olisivat rikoksen tehneet.

Laivaan päästyämme aikaa ei ollut liikaa hukattavaksi. Laukut hyttiin, ja sitten buffaan kuvaamaan ruokia ennen kuin maksavat asiakkaat pääsivät täyttämään lautasiaan.

Uuden Grande Buffet’n valikoima oli niin laaja, etten oikein tiennyt, mistä aloittaisi kuvaamisen. Tästä kuvaussessiosta osa ravintolan henkilökunnasta ei pitänyt alkuunkaan. Eräskin työntekijä noitui värikkäin voimasanoin sitä, kuinka meitä parveili ihan joka puolella kuin köyhän talon porsaita konsanaan.

Uusi buffet-ravintola Grande Buffet on valoisa ja viihtyisä. Noutopisteet on hajautettu pieniksi saarekkeiksi, jolloin jonotusaika vähenee.

KUVAAMISEN JÄLKEEN alkoi paras osuus eli syöminen. Vaikka valikoimaa oli paljon, oli kaikkea maisteltava edes vähän. Voitte vain arvailla, kuinka vyö alkoi kiristää jo alkuruokailun kohdalla.

Löysin myös muutamia ruokia joissa ylitin mukavuusalueeni, päälimmäisenä jäi mieleen piparjuurella maustettu vasikan kieli.

Vatsan täyteläisyydestä huolimatta jälkiruoat kuitenkin laskivat ongelmitta alas. Jälkiruokien verran olen oppinut jättämään aina tilaa.

Koko Grande Buffet’n ruokalista löytyy täältä.

Jälkiruokapöydässä oli valinnanvaraa vaativaankin makuun.

SYÖMISEN JÄLKEEN seuraava kohteemme oli läheinen Piano Bar, jonne seurueemme asettui. Pöytään kannettiin laivan samppanjaa pullo toisensa perään. Nautinnollista ja hyvää.

Samalla odottelimme illan pääesintyjän, Scandinavian Hunks -tanssiryhmän shown alkua. Valitettavasti omat suosikkitanssijani eivät tällä kertaa olleet kokoonpanossa mukana.

Show oli taidolla vedetty, mutta yllätyksetön.

Hyvän matkaa puolenyön jälkeen menimme vielä koko porukalla ottamaan lasilliset ennen  kuin joukkomme hajaantui eri suuntiin.

Suurin osa meistä, minä mukaan lukien, suuntasi 10. kannen klubille diskon pyörteisiin. Moni meistä viihtyi tanssilattialla melkein valomerkkiin asti.

SEURAAVANA AAMUNA selviytyminen Happy Lobster -ravintolassa kello kymmeneltä alkavalle brunssille oli suoritus sinänsä. Aperitiiviksi tarjottu tarjoiltu kuohuviini ravitsi väsynyttä ruumista. Itse brunssi taas oli kattava ja todella hyvä.

Brunssi ei jättänyt mitään toivomisen varaa. Valkoiset pöytäliinat, hyvät raaka-aineet ja iloinen asiakaspalvelu tekivät päivän aloituksesta täydellisen.

Brunssin jälkeen saimme vierailla laivan komentosillalla ja pääsimme keskustelemaan kapteeni Juha Rossin kanssa. Aurinkoinen merimaisema tarjoili meille parastaan.

Pääsimme myös kuulemaan laivan tax free -myymälöiden henkilökunnalta kevään uutuuksista, josta mieleenpainuvin oli kauniin vaaleansininen viini. Ikävä kyllä, sininen väri antoi paljon enemmän aihetta hymyyn kuin viinin maku.

Kapteeni Juha Rossi kertoi muun muassa laivan telakoinnista, kun kaksi 50 tonnin painoista ja ison pakettiauton kokoista vaihdelaatikkoa vaihdettiin uusiin.

LOPPUMATKASTA oli omaa aikaa, joka kului syöden, juoden ja shoppaillen. Suurin ostokseni oli syntymäpäivälahja puolisolleni. Hän on Dom Perignon -samppanjansa ansainnut.

Vähän jäi harmittamaan, ettemme ehtineet tutustua laivan saunaosastoon, mutta matka oli kaikin puolin oikein onnistunut – ja emäntämme Silja Linelta pitivät meistä todella hyvää huolta.

Käytyäni taas pitkän tauon jälkeen Baltic Princessillä, jäin todella toivomaan sen tai sisaralus Baltic Queenin paluuta Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen.

Syntymäpäivälahja puolisolleni. Samppanja on aina hyvä ostos, sitäpaitsi tuskin mistään päin maailmaa saa Dom Perignonia yhtä edullisesti kuin ruotsinlaivoilta.

Share This: